keskiviikko 31. maaliskuuta 2010

14. päivä, nada

Kyllähän Das ja Arttu pelasivat ja leikkivät, mutta siihen se jäi. Koposen Tiina ja Heikkisen Tiina olivat mukana, mutta eivät poppakonstit vielä tehonneet urokseen. Ajatelkaa, paikalla kolme Tiinaa eikä tulosta!

Aamulla käytiin ottamassa progesteroni ja se oli 5. Parempaan päin, muttei vissiin valmista vieläkään. Nyt alkaa mennä usko, mutta uskottavahan se on, että kyllä tästä vielä hyvä tulee. Huomenna on siis torstai ja 15. päivä. Uskon, ja toivon, että silloin onnistuu. Tai perjantaina. Arttu on hirmuisen kiva koira, joten olisi todella harmillista jos astutus ei onnistuisi!

maanantai 29. maaliskuuta 2010

12. päivä eikä tärpännyt vieläkään

Päiviä lasketaan ja arvoja punnitaan. Puolilta päivin kokeiltiin astuttamista, mutta ei ollut vauhtia eikä intoa  ihan eiliseen tapaan kummallakaan. Das ei antanut kunnolla astua eikä uros arvannut "ottaa omaansa".
Siksi kävin iltapäivällä Pieneläinklinikka Tuhatjalassa otattamassa progesteronitestin ja sen tulos oli 2,88. Lisääntymistieteen erikoiseläinlääkäri Liisa Jalkasen mukaan on parempi antaa koirien levätä sekä fyysisesti että psyykkisesti huominen tai korkeintaan illalla kokeilla lyhyt sessio. Päätin, että huilimme tiistain ja yritämme uudelleen keskiviikkona, 14. päivänä. Tässä voi käydä vielä niin, että on pääsiäinen ennen kuin homma on hoidettu. Toivotaan kuitenkin, että ell:n arvio on oikea ja keskiviikkona ja/tai torstaina natsaa.
* * *
Tiedoksi, että lisääntymisasiantuntemusta sekä samana päivänä progesteronitestin saa Helsingin seudulla Mäntsälän eläinlääkäriasemalla (lisääntymistieteiden erikoiseläinlääkäri Merja Dahlbom) ja Kuopiossa Tuhatjalassa (lisääntymistieteen erikoiseläinlääkäri Liisa Jalkanen). Palvelu Kuopion Tuhatjalkasessa oli erinomaista ja joustavaa.
* * *
Koska nämä  tulevien päivien jutut nyt tulevat olemaan enemmän tai vähemmän pelkkää astuttamista niin kerronpa mitä muuta tänään on tapahtunut tai ollut aatoksissa. Ensinnäkin, ostin eilen käytävillä tepsutteluun ns. rantasandaalit kun ulkokengissä oleskelu alkoi tuntua epämukavalta. Kyllähän kotona olisi ollut useammatkin töppöset, mutta ei taas tullut mieleen ottaa mukaan. Vasta kämpillä huomasin, että kengät haisevat ihan kamalasti liimalle. Oli pakko laittaa ne muovipussiin haisemaan, mutta siirtää myöhemmin olemaan tuuletusikkunan välissä pois huoneesta haisemasta, sillä muovipussi ei pitänyt hajua sisällään... Huomenna on pakko löytää jotkut vähän vähemmän tuoksuvat  töpsyttimet.

Tänään kävelimme paljon ja sain ihailla kaunista Kuopiota. Mielettömän paljon vanhaa rakennuskantaa ja puutaloja sekä vesi ja ulkoilualueet lähellä. Kaupungin keskusta vaikuttaa todella pirteältä, kivijalkakauppoja on monta korttelillista ja keskustassa on ainakin kolme kauppakeskustakin plus Sokos, Carlsson ja Anttila. Pankkeja en huomannut laskea, mutta lienee kaikilla konttori keskustassa, sen verran vauraalta kaupunki ulospäin vaikuttaa.

Lounas jäi väliin, joten "iltapalalla" se sitten piti korvata. Kävelimme hotellilta pois päin Kuopion keskustan läpi ja johonkin kivasti aurattuun puistoon ja sieltä Drive-in Heselle. Tein myös vahingossa testin: laitoin Dasin ruoan valmiiksi jo ennen lenkille lähtemistä saadakseni syödä rauhassa noutoaterian. Neiti oli nälkäinen ja pyrki takaisin hotellille joka kadunkulmasta mistä vain oikeaan suuntaan pääsi kivasti kääntymään. Todistettavasti länderikin on joskus nälkäinen! Takaisin tultuamme ruoka hävisi kupista ripeästi, kiva juttu! Kinkkukankkunen sai myös osansa juustoateriasta. Miinuspuolena mainittakoon, että hyvän ruokahalun ja kotiinpäin pyrkimisen hinta oli sitten puuttumaan jäänyt iltakakkis.

Tallentava digiboksi ei haittaisi ollenkaan. Televisiosta tulee luokattoman huonoa ohjelmaa suurimman osan primetime-katseluajasta eikä huoneen tv-systeemissä näy esim. YLE Teema eikä kuulu YLE Puhe. Olen tänään toisella silmällä seurannut muun muassa Subin "Teräspallit-ohjelmaa. Periaatteessa tuo Conan O'Brian tyylinen haastattelu/skeitsiviihdekonsepti on ihan toimiva keveydessään, mutta miksi ihmeessä sen palkintopysti ja nimi on teräspallit?

Last but not least: kesäaikaan sopeutuminen näyttää myös vaativan normaalin veronsa eli vielä puolilta öin ei nukuta lainkaan. Eilen tuli kukuttua puoli kahteen ja jos nyt vielä jatkan naputtelua niin tästä yöstä tulee sen toisinto. Siispä hyvää yötä ja huomenta!

11. päivä ei vielä tärpännyt

Ensimmäisellä kerralla yritys oli kova, mutta ihan ei vielä tärpännyt. Ei tainnut olla vielä oikea hetki. Kokeilemme maanantaina uudelleen josko aika on tehnyt tehtävänsä, ts. molemmat malttavat "keskittyä" vähän paremmin ja paikat ja päät ovat kypsyneet yön aikana.

lauantai 27. maaliskuuta 2010

Astutusmatka Kuopioon

Täällä me nyt sitten ollaan, Kuopiossa.

Yövymme hotelli Cumuluksessa, koska kokonaishinta neljältä yöltä tuli halvimmaksi ja koska ketju suhtautuu myönteisesti lemmikkieläinten majoittamiseen (10€ per viipymä ilman uhkailuja pesula- ja lisäsiivousmaksuista). Iltalenkillä kävimme hakemassa mulle Kotipizzan ja syötiin se yhdessä, siis Das sai juustoa. Lauantaisauna ja yksi keppana minibaarista kruunasivat pizzanautinnon.

Junamatka meni hienosti, paitsi että Das veti magneetin lailla samassa vaunussa matkustanutta enemmänkin alkoholia keskipäivällä nauttinutta mieshenkilöä. Das antaa rapsutella itseään ihan lungisti ja meni kutsusta lisärapsutettavaksi useaan otteeseen.Onneksi se mies alkoholisoitumisestaan ja puheliaisuudestaan huolimatta oli ihan fiksu ja mukava (vielä, oli niin nuori, jotain 35v.).

Vahtikoira mulla on mukana, ainakin käytöksestä päätellen. Saas nähdä heräänkö keskellä yötä säikähdyksen herättämänä kun neiti taas päivystää käytävän ääniä. Grrr... urrrrr......viu...vuff! Urr...


perjantai 26. maaliskuuta 2010

Relaksanttia Dasille

Käytiin muuten pari päivää sitten toistamiseen Tamaralla. Edellinen hieronta oli auttanut ja tämä meni niin kuin ylläpidon puolelle. Kippiliikettä pitäisi silti muistaa kotona treenailla. Itselläni on parempi omatunto kun niin harvoin viitsin sitä hieroa. Ja on se kiva tehdä jotain koiran hyväksi kun luulen itse olevani tässä suhteessa siellä "saamapuolella". "Hyvä ruoka, parempi mieli"? Tai koirahieronta? No, koirasta en tiedä kuinka paljon se ihmiseen verrattuna nauttii hieronnasta, mutta kyllä kai Das vähän. Jos siitä voi jotain päätellä, että se laittaa silmät kiinni useasti hieronnan aikana eikä juurikaan pyristele vastaan käsittelyn aikana.

* * *

Tänään on juoksun 9. päivä ja häntä on alkanut mennä välillä sivuun. Ei ole oikea aika vielä kun Das ei tyrkytä Rauhalle lainkaan, mutta huomenna lähdemme silti kohti Kuopiota. Varmuuden vuoksi ajoissa ja kaikessa rauhassa. Nuoripari olisi tarkoitus esitellä toisilleen sunnuntaina ensimmäisen kerran (11. päivä).

torstai 25. maaliskuuta 2010

Sopiva uros löytynyt

Sulhasehdokas on Frogmorton's Aramis "Arttu", reipas "kotikoira" Kuopiosta.

JV-06 V-06 Atsalean Aina "Das" & Frogmorton's Aramis "Arttu"

4 sukupolvea: sukusiitosprosentti 0%, sukukatokerroin 1,00%
6 sukupolvea sukusiitosprosentti 1,78%, sukukatokerroin 0,78
(kaikki esivanhemmat eivät ole Koira.Netissä)

Astutus viikolla 13/2010.




































tiistai 16. maaliskuuta 2010

Talviloma Saariselällä

Talvilomailimme Saarisellä viikon verran. Meitä oli isompi porukka ja koirat matkustivat autojunassa mennen tullen, mutta mun täytyi valitettavasti lentää jo aiemmin töihin eli Das tuli vasta perässä kotiin.

Mökki oli Saariselän kupeessa Kakslauttasessa. Pääasiassa viisi päivää meni ihan vaan lomaillessa eli ei mitään tekemässä. Kävimme Kaunispäällä, Kiilopäällä ja Niilapäällä maisemia ihailemassa. Yhtenä päivänä hiihdettiin retkikoira Dasin ja seurueen kanssa tunturiin puurajan yllä olevalle kämpälle. Ylhäällä oli aika kova lumituisku, ladut menivät umpeen ihan tunnissa. Sää oli silti mitä mahtavin, aurinko paistoi taivaan täydeltä. Matkaa kertyi 12-13 kilometriä, mikä oli vähän yli mun mukavuusrajan, mutta ihan mukavaa silti.

tiistai 2. maaliskuuta 2010

Pelti rytisi, mutta kinkkukankkunen on kunnossa

Rimppis voi jo paremmin! Das oli oikeastaan jo sunnuntaina oma itsensä. On kaahaillut siitä asti pitkin kämppää lelujensa kanssa ja örissyt. Ihanaa! Harmittaa näin jälkeenpäin kun en sitä flunssaa aiemmin tajunnut. Das oli varmaan jo viikko sitten tiistaina kipeä kun muistan sen kävelleen mun kantapäillä. Ellei peräti jo edellisenä viikonloppuna Kirkkiksellä kun oli ne pirun kovat pakkaset. Onneksi on joka tapauksessa paranemaan päin. Huomenna olisi tarkoitus mennä Sporttikoirahalliin treenaamaan kevyesti keppejä ja kontakteja.

Tänään oltiin Tamaralla poistattamassa kireyttä lavoista, kankuista ja siitä kohtaa mistä selkä joustaa ylös-alas. Das on edelleen hyvin kehittynyt ja tasapainoinen lihaksistoltaan. Kinkkukankkunen. Das nautti pääsääntöisesti käsittelystä, vaikka nostikin päänsä ylös muutaman kerran jonkun mojovan paikan kohdalla. Kotitreeniksi tuli kippiliikettä ylös-alas -kohdan mobilisoimiseksi itse.

* * *
Aamupäivällä töihin mennessä jouduin osalliseksi peltikolariin. Mieskuski tuli Arabiankadulle kolmion takaa ja suoraan mun kuskin puoleiseen kylkeen. Molemmat ovet ovat siltä sivulta sisässä, mutta auto säilyi "ajokuntoisena". Vien Mondeon huomenna tarkastettavaksi ja sitten selviää korjataanko vai lunastetaanko.

Onneksi Mondeo on iso ja siinä on paljon peltiä! Ja onneksi molemmilla oli hiljainen vauhti, muuten olisi tullut Chryslerin nokka kunnolla syliin. Nyt se toinen osapuoli säilyi melko vähäisillä naarmuilla, ei mennyt kuin puskuri vähän rikki.

Aika hissukseen tuli ajeltua kotiin päin ja varmaan aika varovaisesti ajan vielä jonkin aikaa (kunnes kolarin vaikutus loppuu). Kyllä sitä vähän säikähti. Pellin ryttääntyminen tuossa vauhdissa kuulosti kuin olisi juomatölkin rutannut, ei siis suurempaa dramatiikkaa tehosteissa.