lauantai 25. joulukuuta 2010

Sulho Totoro

Lue Totorosta: Kipazin Mentha Gracilis "Totoro"
Yhdistelmän sukutaulu >>

Tässä kuvia Totorosta:




tiistai 21. joulukuuta 2010

Nyt vain odotellaan

Tässä lyhyesti kerrottuna kuinka astutus eteni. Astutusajoituksen ja -rytmityksen, näin jälkeenpäin tarkasteltuna, olisin voinut tehdä toisinkin. Lisäksi taisi aina olla liian kiire kun sulhoja tavattiin. Tutustuminen ja puuhastelu kun koirillakin saattaa vaatia aikaa.

Juoksut alkoivat torstaina 2.12. tai perjantaina 3.12. (juoksun 1. päivä). Aloitin laskennan kuitenkin perjantaista, koska veritipat olivat ilmestyneet yön aikana.
Sunnuntaina 12.12.  (juoksun 10. päivä) toin Riston meille Messarista, mutta päivä ei todellakaan ollut vielä oikea. Flirttiä oli, mutta ei enempää.
Tiistaina 14.12. (juoksun 12. päivä) Das alkoi seistä Karmalle ja proget olivatkin nousseet lukemaan 5,8.
Risto vieraili seuraavana päivänä keskiviikkona 15.12. (juoksun 13. päivä), mutta Das ei antanut astua loppuun asti. Ehkä pidimme liikaa kiirettä ts. annoimme koirille liian vähän aikaa pelata ja tehdä tuttavuutta?
Torstaina 16.12. (juoksun 14. päivä) kävimme uudelleen Mäntsälän eläinlääkäriasemalla ottamassa irtosolunäytteen ja proget, jotka nyt olivat 9,2. Päätin kuitenkin pitää "vapaaillan" näistä hommista, koska meno edellisenä iltana keskiviikkona ei niin lupaavaa ollut.
Koska juoksu näytti vielä jatkuvan ajelimme Riston kotiin perjantaina 17.12. (juoksun 15. päivä). Ihmetystä aiheutti perheen kakadulintu ja pentuländerin äänet yläkerrassa. Das ei sallinut astumista sitäkään vähää kuin aiemmin.

Vaihdetaan sulhoa 
Päätin vielä yrittää varauroksella ja suuntasimme illan päätteeksi Nummelaan tapaamaan Kipan Totoroa (Kipazin Mentha Gracilis). Temppuja piti tehdä, jotta Das alkoi sallia Totoron tulla selkään, mutta se kannatti kuitenkin. Alkoi tulla kuitenkin puoliyö ja aika loppui käytännössä kesken eikä Das antanut Totoron astua loppuun asti. Olisi pitänyt vaihtaa urosta jo aiemmin. Lisäksi kokeneen kasvattajan neuvoista astutustilanteessa oli selkeästi hyötyä.
Lauantaina 18.12. (juoksun 16. päivä) kävimme Mäntsälässä otattamassa proget (19,2). Ajoin vielä Nummelaan Totoroa tapaamaan, mutta astuminen luomusti pika-aikataululla ei onnistunut Dasin vastustelun takia. Tein vaikean päätöksen ja lähdimme takaisin Mäntsälään kera Totoron. Das keinosiemennettiin ja nyt on alkanut odotus yhdistelmälle Das + Totoro.

tiistai 7. joulukuuta 2010

Juoksut alkoivat

Juoksut alkoivat ajallaan joulukuun alussa ja nyt on siis juoksujen 5. päivä. Das ei ole vielä yhtään "tyrkky", joten odotellaan ihan rauhassa vielä.

Helsingissä on poikkeuksellisen paljon lunta, noin 40 cm. Koirat ovat ihan höpöjä kahlatessaan lumessa kuono hangen sisällä!

torstai 18. marraskuuta 2010

Sulhoksi Risto

Dasille on sulhaseksi löytynyt Risto (Krumme Furche X-Ray). Risto on Suomen muotovalio ja kisaa agilityn 3-luokassa. Yhdistelmän sukutaulu >>
Varakoirina ovat Kipazin Mentha Gracilis "Totoro" ja Demians Ergasto "Eetu".

maanantai 8. marraskuuta 2010

Silmät terveet

Perjantaina silmätarkastuksessa Pakilan eläinlääkäriasema Tikissä Dasin silmät todettiin terveiksi. Edellisessä tarkastuksessa avoimeksi jäänyt kyynelkanava-aukkojen puutos kumottiin eli kyynelkanavan aukot ovat olemassa ja avoinna. Jerker Mårtenson sanoi, että aina ei mikroskoopilla vain näe niitä aukkoja. (Muistaakseni sanoi, että on hankala nähdä jos aukkojen kohdalla on pigmenttiä.) Eikä hänkään nähnyt vaan hän penslasi kanavat ja totesi niiden olevan OK.  Das käyttäytyi taas erittäin rauhallisesti, sydän vähän pampatti, mutta muuten olemuksensa oli tyyni. Ei mitään hötköilyä eikä sätkimistä, mikä tietenkin helpotti toimenpiteitä. Edellinen ell peilaaja oli raporttiin laittanut, että "kanyloitava sedaatiossa". Höpsis, ihan puudutus vain riitti kun asialla oli erittäin kokenut ja asiantunteva eläinlääkäri sekä asiallinen potilas.

tiistai 2. marraskuuta 2010

Juoksu lähestyy ja astutus

Ensi kesän arvokisoihin vaadittavat tulokset ovat kasassa, joten olemme aloittaneet jo juoksu- ja toivottavasti myös pennutustauon. Treenaamme edelleen toki juoksuun asti.

Dasin juoksu on joskus marraskuun lopulla, mikäli juoksut tulevat yhtä säntillisesti kuin tähänkin asti. Valitettavasti Arttu ei ollut enää käytettävissä astutukseen, vaikka niin kovasti olisin halunnut sillä yrittää uudelleen. Viime kevään listalle on tullut kolme uutta urosta kahden siellä jo olleen seuraksi. Nyt kyselen suostumuksia ja pian voin kertoa millainen yhdistelmästä tällä kertaa on tulossa.

Mainos: Back on Track, Obtrack ja Pomppa

Edellisestä kirjoituksesta tuli mieleeni, että kaksi on ylitse muiden koiraloimissa.
 
Back on Trackin loimet soveltuvat keraamisen kankaan ansiosta hyvin koiran lämmittämiseen ennen kisaa sekä jäähdyttelyssä ja ylläpitävät lämpöä esim. autossa odottaessa. Käytetään myös lihaskiputilanteissa lämpöä heijastavan ominaisuutensa takia. Dasilla on verkkoloimi ja koiranloimi ja itselläni on hyviä kokemuksia kipeän polven hoitamisesta Back on Track -tuotteilla.
Back on Track -tuotteet koirille, hevosille ja ihmisille.

Obtrackin loimissa on erinomainen istuvuus ja erittäin laadukas kangas. Dasin välikausitakki on Obtrackin Skrylle. Materiaalina on Polartecin Powershield, joka on lämmin ja hengittävä sekä suojaa tuulelta ja sateelta. Kankaan sisäpinta tuntuu kuivalta vaikka sataisi kaatamalla ja se kestää erittäin kovaa kulutusta. Powershield-kangas on kuin uusi vielä kahden vuodenkin käytön jälkeen, myös lämpö- ja hengittävyysominaisuudet ovat melkein uuden kankaan luokkaa. Omissa vaatteissani on kokemusta Polartecin "tavallisesta" fleecekankaasta (Thermal Pro), joka ei nyppyynny rumaksi vaan vain kuluu käytännössä pikku hiljaa ohuemmaksi.

Perustakiksi hyvin sopivat Perus-, Sade- ja Toppapomppa. Kotimaisuudesta plussaa!
Dasilla on käytössä nyt pari vuotta vanha Sadepomppa. Materiaali on pysynyt hyvänä ja pitää edelleen vettä. Ainoa huono puoli on kankaan "löystyminen" käytössä eli juoksuleikeissä ei takki pysy takaa oikealla kohdallaan vaan valahtaa toiselle sivulle. Mutta nykyään kangas taitaa olla toisenlaista ja mallikin saattaa olla tuotekehityksen myötä hieman muuttunut, joten aion kokeilla vielä uutta Pomppaa kun tulee aika hankkia uusi lämmin takki. Viitseliäs jos olisin niin ompelisin kuminauhat helmoihin, mutta ei ole vielä niin paljon menoa haitannut. Ja Pomppa-takin ideahan on, että ei ole mitään jalkojen ympäri laitettavia kummareita vaan takki situu ilmankin.

sunnuntai 17. lokakuuta 2010

Neljäs alokasluokan TOKO-koe 16.10.2010 ja TK1

Neljä koetta ja kolme ykköstulosta! Siirto AVOimeen luokkaan Lempäälän tokokisan jälkeen osaamiseen nähden nappisuorituksella. Toko ei minua ole alusta asti kiinnostanut ja edelleen... hmm... olen sitä mieltä, että lajissa on säännöt ja sitten on tuomarien tulkinta säännöistä. Mutta kilpailua se on tämäkin ja kisavietilleen ei ihminen näköjään voi mitään jos kerran pitää tokoonkin "hurahtaa".

Kisa oli rajoittamaton, minkä moni, minä mukaan lukien, hoksasi vasta paikan päällä. Klo 17 aloitimme aikataulun mukaan tuomarinpuhuttelulla, juoksutarkastuksella ja paikallaan makuilla. Varsinainen oma kisasuoritus oli noin klo 19 ja kisakirjat annettiin himpun yli klo 22. (Samassa kisassa muuten Pipsa ja Musti kävivät nappaamassa luokkanousun ja kisavoiton 196 pisteellä.)

Ei se odottelu sinänsä, TK1 taskussa olisin odottanut kisakirjaa takaisin vaikka aamuun saakka, mutta tuona viikonloppuna oli Etelä-Suomen ensimmäiset pakkasillat. Autoa piti lämmittää Eberillä yhteensä 1,5 tuntia ja Dasilla oli päällään Back on Trackin koiranloimi ylläpitämässä peruslämpöä. Naapurilla meni vähän huonommin: autossa ei ollut ulkoista eikä sisätilanlämmitintä eikä staffiurokselle ollut tullut mukaan edes takkia. No kukapa olisi Helsingistä startatessaan tullut ajatelleeksi, että vielä värjötellään pakkasessa tuntitolkulla - kello kahdeksan aikaa ulkona oli -4 astetta. Lainasin heille takapenkin tavarapaljoudesta Back on Trackin verkkoloimen sekä avaruuslakana-makuualustan ja koiralle pedattavaksi pussilakanan.

Lempäälä 16.10.2010 Kari Kielo
1. 10
2. 10
3. 8
4. 7,5
5. 8
6. 9
7. 10
8. 10
9. 10
Yht. 179 pistettä (I-tulos)

Tämä tuomari arvosti Dasin avoimuutta ja luoksepäästävyyttä, iloista yhdessätekemistä sekä koiran intoa tehdä tokoa. Muutenkin suoritus meni juuri niin hyvin kuin osaamme ja siihen ei voi olla kuin supertyytyväinen! Alamme treenata siis AVO-liikkeitä ;-)

sunnuntai 26. syyskuuta 2010

Nollavoitto ja toinen agiserti!

Tänään Purinan kisoissa teimme agilityradalta nollavoiton! Kun sitä vähiten odottaa.... Viimeiselle radalle, hyppärille, menin kyllä leijuen, pakko myöntää :-) Ihana saada SERT-A ihan itse eikä "perintönä". Leijun edelleen ja nyt on jo ihan tippa linssissä fiilikset, sillä ensi kesän kotimaisiin arvokilpailuihin vaadittavat tulokset ovat nyt kasassa. Aivan mahtavaa! ♥ Das ♥

Das (JV-06, V-06 Atsalean Aina), kromfohrländer, ohjaaja Tiina Lehtonen

* Riihimäki (hr) 12.6.2010, Tuomari: Ritva Herrala
* Janakkala (hr) 13.6.2010, Tuomari: Ritva Herrala
* Vantaa (ar) 18.6.2010, Tuomari: Anne Savioja
* Kaarina (hr) 25.6.2010, tuomari: Anne Savioja
* Kaarina (ar) 25.6.2010, tuomari: Leena Rantamäki-Lahtinen (tuplanolla)
* Kaarina (ar) 26.6.2010, tuomari: Anne Savioja (SERT-A)
* Kaarina (ar) 26.6.2010, tuomari: Leena Rantamäki-Lahtinen (tuplanolla)
* Lohja (ar) 21.8.2010, tuomari: Henri Luomala
* Lohja (ar) 21.8.2010, tuomari: Anne Savioja (tuplanolla)
(SM-kisoihin oikeuttavat tulokset kasassa)

* Vantaa (hr) 28.8.2010, tuomari: Marjo Heino
* Vantaa (ar) 29.8.2010, tuomari: Ritva Herrala (tuplanolla)
* Vantaa (hr) 29.8.2010, tuomari: Ritva Herrala
* Helsinki (ar) 5.9.2010, tuomari: Esa Muotka
* Helsinki (hr) 19.9.2010, tuomari: Ritva Herrala
* Helsinki (ar) 19.9.2010, tuomari: Anne Savioja (tuplanolla)
* Helsinki (ar) 26.9.2010, tuomari: Anne Viitanen (0-voitto) SERT-A
(MM-karsintoihin oikeuttavat tulokset kasassa)

maanantai 20. syyskuuta 2010

Agilityn piirinmestaruuskisat 19.9.2010

Yksilökisa: Kahden nollan yhteistulos riitti sijalle 6.
Joukkuekisa: Hopeaa! ATD:n medijoukkue 2010: Jenna Caloander ja Moona, Pekka Ikonen ja Irwi, Tiina Lehtonen ja Das, Kaisi Leino ja Dia.

maanantai 13. syyskuuta 2010

Kolmas alokasluokan TOKO-koe 12.9.2010

Helsinki 12.9.2010 Tiina Heino (HSKP Piirinmestaruuskisat)
1. 10
2. 10
3. 7
4. 6,5
5. 8,5
6. 8
7. 8
8. 7,5
9. 9
Yht. 161 pistettä (I-tulos)

Mahtavinta olivat jättöliikkeet! Märästä nurmikosta huolimatta maahanmenokin onnistui. Tuomarilta tuli kommentti, että käännökset tulisi tehdä neljällä jalalla. Missä se on määritelty?! ;-)

12.9.2010 TOKOn HSKP:n piirinmestaruuskilpailut: Joukkueet



Piirinmestaruus TOKO joukkuekilpailu Tuomarinkartanon vinttikoirakeskuksessa 12.9.2010
Kultaa ATD (vas. ylärivissä Miia Strömberg, Iida Kasslin, Hanna Salovuori, vas. alarivissä Virpi Suikkanen)
Pronssia ATD (vas. ylärivissä Tiltu Antikainen, Emmi Lavikka, Pipsa Sahrman, vas. alarivissä Tiina Lehtonen, Janina Walgren)
(Hopeaa CityBelgit)

sunnuntai 22. elokuuta 2010

Toinen alokasluokan TOKO-koe 15.8.2010

Helteisellä sirkuskentällä ampiaisten kiusaamina kelvollinen tulos. En osannut ennen enkä liikkeiden välissä nostaa virettä paremmaksi kun Dasin virrat eivät oikein riittäneet kuumassa kelissä parempaan. Seuraamiset olivat lähinnä perässä vetämistä ja yksi perusasentokin jäi puuttumaan.

Helsinki 15.8.2010 Pirkko Bellaoui
1. 10
2. 10
3. 6
4. 7
5. 8,5
6. 8
7. 9
8. 9
9. 9
Yht. 166 p (I-tulos)

maanantai 2. elokuuta 2010

Jesse luonnetestattu

Dasin veli Jesse (Atsalean Aarre) kävi eilen luonnetestissä Oulunkylässä Dobbereiden majalla pidetyssä ATD:n testissä, jossa tuomareina olivat Söderholm & Matsuoi. Jesse selvisi hyvin testistä ilman suurempaa stressiä ja palautui osioiden välillä todella hyvin. Pisteitä yht. 200 pluspistettä. Arvostelu Luonnetesti-osiossa.

maanantai 28. kesäkuuta 2010

AVA-kello käyntiin

Juhannuskisat Tuorlassa onnistuivat osaltamme paremmin kuin hyvin. Perjantain ja lauantain kaikilla radoilla teimme nollatuloksen. Lauantaina sijoituimme 3. sijalle häviten voittajalle (kelpie "Kettu") sekunnin verran. Tämä sijoitus käynnisti AVA-kellon.

Jaana Hakolan kuvia Tuorlasta:
Keinun alastulo
Hypyllä
Vauhdissa

torstai 24. kesäkuuta 2010

Ensimmäinen alokasluokan TOKO-koe 30.5.2010

Osallistuimme sunnuntaina 30.5.2010 TOKO ALO -kokeeseen Helsingissä. Saaliina 150 pistettä. Ylsimme melkein ykköstulokseen, sillä paikalla makuut, seuraamiset ja jättöliikkeet olisivat riittäneet. Hyppy sen sijaan meni nollille, sillä Das oli suorittanut täydellisen hyppyliikkeen jo ennen kuin liikkuri oli ehtinyt kysyä olinko valmis.

Helsinki 30.5.2010 Pirkko Bellaoui
1. 10
2. 9
3. 8,5
4. 8,5
5. 7
6. 7
7. 9
8. 0
9. 9
Yht. 150 p (II-tulos)

perjantai 30. huhtikuuta 2010

Ei pentuja

Kävimme tänään Ahmassa ultrassa. Kuten epäilinkin, Das ei ole tiineenä. Halusin kuitenkin varmistaa asian, jotta jos olisi ollut toisin, olisimme pystyneet tarjoamaan pennuille parhaan mahdollisen startin jo odotusaikana.

Kiitos kaikille tässä projektissa mukana olleille. Erityiskiitos Tiinoille Kuopioon ja Mikkeliin sekä tietysti komean Arttu-pojan emännälle Annelle ja isännälle Timille. Kiitos myös kaikille länderikasvattajille neuvoista ja tuesta.

Valitettavasti pentuja ei ainakaan tästä juoksusta ole tarjota. Katsotaan josko yritämme Dasin kanssa vielä tulevista juoksuista. Aika näyttää, tätä täytyy vähän sulatella. Tällä kertaa näin.

perjantai 16. huhtikuuta 2010

Agiepiksissä Ojangossa

Kävimme juoksutauon jälkeen pitkästä aikaa starttaamassa agilitykisoissa. Ojangossa järjestetään epävirallinen HSKH:n Tehis-cup kolme kertaa. Kaksi starttia otimme kisaavissa ja tuloksena kaksi hylkäystä, mutta molemmat hyviä sellaisia. Rata oli haasteellinen ja mielenkiintoinen ja oikein mukava. Dasilla oli vauhtia ja meininkiä ja meillä molemmilla oli kivaa!

Startin jälkeen moikkasimme Maariannan ohjaamaa maxiländeri Ristoa (Krumme Furche X-ray). Risto olikin aika mies! Rauha tuli moikkaaman Dasia ja Ristoa ja Risto päätti ottaa kiinni etutassuotteella Dasin uuman kohdalta "tämä on minun naiseni" -tyyppisesti! Dasin juoksut ovat nyt kuitenkin ohi, mutta Risto olisi voinut silti kokeilla varmistua asiasta :-) Tuota urosta kannattaisi jonkun ehdottomasti käyttää! Omistaja Ullan kanssa olikin puhetta saattaa silmäpeilaustulos voimaan.

Dasin ruokahalu on palautunut normaaliksi. Neiti ehti viikossa kasvattaa massaansa 10,4 kg:n verran, mikä on todella paljon normaaliin 9,2 - 9,8 kg:an verrattuna. Eilen ei kuitenkaan ruoka maistunut ollenkaan ja tänäänkin syötiin startterien voimalla.

torstai 8. huhtikuuta 2010

Meillä asuu möhkö

(ainakin tänään)

Das piippasi iltaruokaa laitettaessa ja jopa kiljahti kerran vaativasti sekä nousi keittiötikkaiden ensimmäiselle askelmalle etujaloillaan vahtimaan. Sillä oli siis kerrankin todella nälkä! Harvinaista meillä kyllä. Yleensä se on Rauha, joka päivystää metrin päässä Dasista ja odottaa josko saisi nuolla kupista riisinmuruset tai koko jätetyn ruoan. No, silloin kun on hyvä ruokahalu niin yritän Dasia lihottaa, sillä koskaan ei tiedä milloin se loppuu kuin seinään. Nyt meni lähes 1/3 NEU-pötköstä ja päälle vielä desi nappuloitakin sekä nuoli kupin! Maha onkin sen näköinen kuin olisi todellakin kantavana. Normaalia loppujuoksunaikaista käyttäytymistä vai harjoittelee ja tekee tilaa jälkikasvulle? :-)

tiistai 6. huhtikuuta 2010

Terveisiä Artulta!

Anne laittoi illalla viestin, että Arttu oli maanantain rampannut ikkunassa katsomassa milloin se Das oikein taas tulee. Voi suloista poikaa! Valitettavasti en hoksannut lähtiessämme napata kuvaa kun Arttu ulvoi ikkunassa neitonsa perään... olihan se vähän sydäntä riipaiseva näky.

maanantai 5. huhtikuuta 2010

Kotona

Astuminen ei lukuisista yrityksistä huolimatta onnistunut paremmin seuraavinakaan pääsiäisen päivinä. Lauantaina 18. juoksupäivänä oli menoa ja tekemisenmeininkiä, mutta ei nalkkia. Dasia teki vähän kipeää ja Arttu oli herrasmies. Arttua ei voi kuitenkaan yrityksen puutteesta syyttää. Tärppipäivät alkoivat olla ohi sunnuntaina 19. juoksupäivänä, koska Das antoi jo hatkoja Artulle.

No, ehkä en nyt kuitenkaan vielä heitä kirvestä kaivoon. Katsotaan muuttuuko Dasin käytös ja onko se tullut kantavaksi. Neljän viikon päästä menemme joka tapauksessa ultraan. Eli pidetään vielä peukkuja!

Ei ole niin kovin helppoa tuo astuttaminen. Paljon tuli kuitenkin viikon aikana opittua ja kokemusta kerättyä. Tästä kaikesta on varmasti apua ja hyötyä tulevaisuudessa.







perjantai 2. huhtikuuta 2010

16. päivä pitkä perjantai

Kiirastorstai ja pitkäperjantai menivät ilman tulosta... Ajoitusko vain on edelleen pielessä vai onko sitten niin, että uroksella on sen verran tarkka nenä, että narttu on väärä hänelle? Sukutauluja katsomalla ei näytä siltä, mutta mistä sen näistä tietää.

Artun omistajat kutsuivat huomenna yökylään. Tuollaisesta tarjouksesta ei tietenkään voi kieltäytyä, joten huomenna matkaamme Dasin kanssa Karttulaan idylliseen maalaismaisemaan. Ehkä vaikka saunapirtillä ne koirat toisensa vielä löytävät... Lauantai on 17. päivä ja sunnuntai 18. Onneksi on viikonloppu (ja pääsiäinen), jotta voi tämän loppuun asti katsoa. Yritettävä on, sillä molemmat koirat ovat niin upeat!

Todistettavasti kauniissa Kuopiossa:





Oli kuulkaa muuten hieno näyteikkuna tuossa City Pörssi -nimisessä kirpparissa. Kaikenlaista vanhaa oranssia lapsuusajoilta!

Nyt on Dasin iltalenkin aika ja mun iltapalan aika. Ajattelin suunnata torin grillille hankkimaan kasvishampurilaisen ja maitoa.

keskiviikko 31. maaliskuuta 2010

14. päivä, nada

Kyllähän Das ja Arttu pelasivat ja leikkivät, mutta siihen se jäi. Koposen Tiina ja Heikkisen Tiina olivat mukana, mutta eivät poppakonstit vielä tehonneet urokseen. Ajatelkaa, paikalla kolme Tiinaa eikä tulosta!

Aamulla käytiin ottamassa progesteroni ja se oli 5. Parempaan päin, muttei vissiin valmista vieläkään. Nyt alkaa mennä usko, mutta uskottavahan se on, että kyllä tästä vielä hyvä tulee. Huomenna on siis torstai ja 15. päivä. Uskon, ja toivon, että silloin onnistuu. Tai perjantaina. Arttu on hirmuisen kiva koira, joten olisi todella harmillista jos astutus ei onnistuisi!

maanantai 29. maaliskuuta 2010

12. päivä eikä tärpännyt vieläkään

Päiviä lasketaan ja arvoja punnitaan. Puolilta päivin kokeiltiin astuttamista, mutta ei ollut vauhtia eikä intoa  ihan eiliseen tapaan kummallakaan. Das ei antanut kunnolla astua eikä uros arvannut "ottaa omaansa".
Siksi kävin iltapäivällä Pieneläinklinikka Tuhatjalassa otattamassa progesteronitestin ja sen tulos oli 2,88. Lisääntymistieteen erikoiseläinlääkäri Liisa Jalkasen mukaan on parempi antaa koirien levätä sekä fyysisesti että psyykkisesti huominen tai korkeintaan illalla kokeilla lyhyt sessio. Päätin, että huilimme tiistain ja yritämme uudelleen keskiviikkona, 14. päivänä. Tässä voi käydä vielä niin, että on pääsiäinen ennen kuin homma on hoidettu. Toivotaan kuitenkin, että ell:n arvio on oikea ja keskiviikkona ja/tai torstaina natsaa.
* * *
Tiedoksi, että lisääntymisasiantuntemusta sekä samana päivänä progesteronitestin saa Helsingin seudulla Mäntsälän eläinlääkäriasemalla (lisääntymistieteiden erikoiseläinlääkäri Merja Dahlbom) ja Kuopiossa Tuhatjalassa (lisääntymistieteen erikoiseläinlääkäri Liisa Jalkanen). Palvelu Kuopion Tuhatjalkasessa oli erinomaista ja joustavaa.
* * *
Koska nämä  tulevien päivien jutut nyt tulevat olemaan enemmän tai vähemmän pelkkää astuttamista niin kerronpa mitä muuta tänään on tapahtunut tai ollut aatoksissa. Ensinnäkin, ostin eilen käytävillä tepsutteluun ns. rantasandaalit kun ulkokengissä oleskelu alkoi tuntua epämukavalta. Kyllähän kotona olisi ollut useammatkin töppöset, mutta ei taas tullut mieleen ottaa mukaan. Vasta kämpillä huomasin, että kengät haisevat ihan kamalasti liimalle. Oli pakko laittaa ne muovipussiin haisemaan, mutta siirtää myöhemmin olemaan tuuletusikkunan välissä pois huoneesta haisemasta, sillä muovipussi ei pitänyt hajua sisällään... Huomenna on pakko löytää jotkut vähän vähemmän tuoksuvat  töpsyttimet.

Tänään kävelimme paljon ja sain ihailla kaunista Kuopiota. Mielettömän paljon vanhaa rakennuskantaa ja puutaloja sekä vesi ja ulkoilualueet lähellä. Kaupungin keskusta vaikuttaa todella pirteältä, kivijalkakauppoja on monta korttelillista ja keskustassa on ainakin kolme kauppakeskustakin plus Sokos, Carlsson ja Anttila. Pankkeja en huomannut laskea, mutta lienee kaikilla konttori keskustassa, sen verran vauraalta kaupunki ulospäin vaikuttaa.

Lounas jäi väliin, joten "iltapalalla" se sitten piti korvata. Kävelimme hotellilta pois päin Kuopion keskustan läpi ja johonkin kivasti aurattuun puistoon ja sieltä Drive-in Heselle. Tein myös vahingossa testin: laitoin Dasin ruoan valmiiksi jo ennen lenkille lähtemistä saadakseni syödä rauhassa noutoaterian. Neiti oli nälkäinen ja pyrki takaisin hotellille joka kadunkulmasta mistä vain oikeaan suuntaan pääsi kivasti kääntymään. Todistettavasti länderikin on joskus nälkäinen! Takaisin tultuamme ruoka hävisi kupista ripeästi, kiva juttu! Kinkkukankkunen sai myös osansa juustoateriasta. Miinuspuolena mainittakoon, että hyvän ruokahalun ja kotiinpäin pyrkimisen hinta oli sitten puuttumaan jäänyt iltakakkis.

Tallentava digiboksi ei haittaisi ollenkaan. Televisiosta tulee luokattoman huonoa ohjelmaa suurimman osan primetime-katseluajasta eikä huoneen tv-systeemissä näy esim. YLE Teema eikä kuulu YLE Puhe. Olen tänään toisella silmällä seurannut muun muassa Subin "Teräspallit-ohjelmaa. Periaatteessa tuo Conan O'Brian tyylinen haastattelu/skeitsiviihdekonsepti on ihan toimiva keveydessään, mutta miksi ihmeessä sen palkintopysti ja nimi on teräspallit?

Last but not least: kesäaikaan sopeutuminen näyttää myös vaativan normaalin veronsa eli vielä puolilta öin ei nukuta lainkaan. Eilen tuli kukuttua puoli kahteen ja jos nyt vielä jatkan naputtelua niin tästä yöstä tulee sen toisinto. Siispä hyvää yötä ja huomenta!

11. päivä ei vielä tärpännyt

Ensimmäisellä kerralla yritys oli kova, mutta ihan ei vielä tärpännyt. Ei tainnut olla vielä oikea hetki. Kokeilemme maanantaina uudelleen josko aika on tehnyt tehtävänsä, ts. molemmat malttavat "keskittyä" vähän paremmin ja paikat ja päät ovat kypsyneet yön aikana.

lauantai 27. maaliskuuta 2010

Astutusmatka Kuopioon

Täällä me nyt sitten ollaan, Kuopiossa.

Yövymme hotelli Cumuluksessa, koska kokonaishinta neljältä yöltä tuli halvimmaksi ja koska ketju suhtautuu myönteisesti lemmikkieläinten majoittamiseen (10€ per viipymä ilman uhkailuja pesula- ja lisäsiivousmaksuista). Iltalenkillä kävimme hakemassa mulle Kotipizzan ja syötiin se yhdessä, siis Das sai juustoa. Lauantaisauna ja yksi keppana minibaarista kruunasivat pizzanautinnon.

Junamatka meni hienosti, paitsi että Das veti magneetin lailla samassa vaunussa matkustanutta enemmänkin alkoholia keskipäivällä nauttinutta mieshenkilöä. Das antaa rapsutella itseään ihan lungisti ja meni kutsusta lisärapsutettavaksi useaan otteeseen.Onneksi se mies alkoholisoitumisestaan ja puheliaisuudestaan huolimatta oli ihan fiksu ja mukava (vielä, oli niin nuori, jotain 35v.).

Vahtikoira mulla on mukana, ainakin käytöksestä päätellen. Saas nähdä heräänkö keskellä yötä säikähdyksen herättämänä kun neiti taas päivystää käytävän ääniä. Grrr... urrrrr......viu...vuff! Urr...


perjantai 26. maaliskuuta 2010

Relaksanttia Dasille

Käytiin muuten pari päivää sitten toistamiseen Tamaralla. Edellinen hieronta oli auttanut ja tämä meni niin kuin ylläpidon puolelle. Kippiliikettä pitäisi silti muistaa kotona treenailla. Itselläni on parempi omatunto kun niin harvoin viitsin sitä hieroa. Ja on se kiva tehdä jotain koiran hyväksi kun luulen itse olevani tässä suhteessa siellä "saamapuolella". "Hyvä ruoka, parempi mieli"? Tai koirahieronta? No, koirasta en tiedä kuinka paljon se ihmiseen verrattuna nauttii hieronnasta, mutta kyllä kai Das vähän. Jos siitä voi jotain päätellä, että se laittaa silmät kiinni useasti hieronnan aikana eikä juurikaan pyristele vastaan käsittelyn aikana.

* * *

Tänään on juoksun 9. päivä ja häntä on alkanut mennä välillä sivuun. Ei ole oikea aika vielä kun Das ei tyrkytä Rauhalle lainkaan, mutta huomenna lähdemme silti kohti Kuopiota. Varmuuden vuoksi ajoissa ja kaikessa rauhassa. Nuoripari olisi tarkoitus esitellä toisilleen sunnuntaina ensimmäisen kerran (11. päivä).

torstai 25. maaliskuuta 2010

Sopiva uros löytynyt

Sulhasehdokas on Frogmorton's Aramis "Arttu", reipas "kotikoira" Kuopiosta.

JV-06 V-06 Atsalean Aina "Das" & Frogmorton's Aramis "Arttu"

4 sukupolvea: sukusiitosprosentti 0%, sukukatokerroin 1,00%
6 sukupolvea sukusiitosprosentti 1,78%, sukukatokerroin 0,78
(kaikki esivanhemmat eivät ole Koira.Netissä)

Astutus viikolla 13/2010.




































tiistai 16. maaliskuuta 2010

Talviloma Saariselällä

Talvilomailimme Saarisellä viikon verran. Meitä oli isompi porukka ja koirat matkustivat autojunassa mennen tullen, mutta mun täytyi valitettavasti lentää jo aiemmin töihin eli Das tuli vasta perässä kotiin.

Mökki oli Saariselän kupeessa Kakslauttasessa. Pääasiassa viisi päivää meni ihan vaan lomaillessa eli ei mitään tekemässä. Kävimme Kaunispäällä, Kiilopäällä ja Niilapäällä maisemia ihailemassa. Yhtenä päivänä hiihdettiin retkikoira Dasin ja seurueen kanssa tunturiin puurajan yllä olevalle kämpälle. Ylhäällä oli aika kova lumituisku, ladut menivät umpeen ihan tunnissa. Sää oli silti mitä mahtavin, aurinko paistoi taivaan täydeltä. Matkaa kertyi 12-13 kilometriä, mikä oli vähän yli mun mukavuusrajan, mutta ihan mukavaa silti.

tiistai 2. maaliskuuta 2010

Pelti rytisi, mutta kinkkukankkunen on kunnossa

Rimppis voi jo paremmin! Das oli oikeastaan jo sunnuntaina oma itsensä. On kaahaillut siitä asti pitkin kämppää lelujensa kanssa ja örissyt. Ihanaa! Harmittaa näin jälkeenpäin kun en sitä flunssaa aiemmin tajunnut. Das oli varmaan jo viikko sitten tiistaina kipeä kun muistan sen kävelleen mun kantapäillä. Ellei peräti jo edellisenä viikonloppuna Kirkkiksellä kun oli ne pirun kovat pakkaset. Onneksi on joka tapauksessa paranemaan päin. Huomenna olisi tarkoitus mennä Sporttikoirahalliin treenaamaan kevyesti keppejä ja kontakteja.

Tänään oltiin Tamaralla poistattamassa kireyttä lavoista, kankuista ja siitä kohtaa mistä selkä joustaa ylös-alas. Das on edelleen hyvin kehittynyt ja tasapainoinen lihaksistoltaan. Kinkkukankkunen. Das nautti pääsääntöisesti käsittelystä, vaikka nostikin päänsä ylös muutaman kerran jonkun mojovan paikan kohdalla. Kotitreeniksi tuli kippiliikettä ylös-alas -kohdan mobilisoimiseksi itse.

* * *
Aamupäivällä töihin mennessä jouduin osalliseksi peltikolariin. Mieskuski tuli Arabiankadulle kolmion takaa ja suoraan mun kuskin puoleiseen kylkeen. Molemmat ovet ovat siltä sivulta sisässä, mutta auto säilyi "ajokuntoisena". Vien Mondeon huomenna tarkastettavaksi ja sitten selviää korjataanko vai lunastetaanko.

Onneksi Mondeo on iso ja siinä on paljon peltiä! Ja onneksi molemmilla oli hiljainen vauhti, muuten olisi tullut Chryslerin nokka kunnolla syliin. Nyt se toinen osapuoli säilyi melko vähäisillä naarmuilla, ei mennyt kuin puskuri vähän rikki.

Aika hissukseen tuli ajeltua kotiin päin ja varmaan aika varovaisesti ajan vielä jonkin aikaa (kunnes kolarin vaikutus loppuu). Kyllä sitä vähän säikähti. Pellin ryttääntyminen tuossa vauhdissa kuulosti kuin olisi juomatölkin rutannut, ei siis suurempaa dramatiikkaa tehosteissa.

sunnuntai 28. helmikuuta 2010

Das flunssassa

Kolme viikkoa sitten haettu nenäpunkkilääkitys ei ole tepsinyt. Dasin nenä on edelleen tukkoinen ja perjantaista asti on ollut useasti "reverse sneezingiä". Nenä on myös kuiva ja vuotaa välillä kirkasta nestettä. Toisin sanoen kyse ei ole nenäpunkista vaan nuhasta/flunssasta. En muista onko sillä ollut flunssa aiemmin, vai oliko se Adilla? Joka tapauksessa ei kiva juttu ollenkaan, olen vähän huolissani, että meneekö se ohi itsekseen. Muistissa vielä Saarisen Liisan Kössi, joka yskän jälkeen menehtyi nielutulehdukseen 10-vuotiaana.

Huomiset tokotreenit ja ensi viikon agiliidot on peruttu enkä ilmoittautunut mihinkään kisoihinkaan enää. Viivikin aivasteli alvariinsa pari edellistä viikkoa, olin jo tosi huolissani kun se ei juuri ole sairastellut ja ikääkin on. Tällä viikolla on onneksi kuulunut enää muutama tsihaus, joten nuha näyttäisi menevän ohi säikähdyksellä. Lieneekö sama tauti molemmilla? Kasimirissa ei merkkejä nuhasta, mutta Rauhan tilannetta pitää jännittää vielä.

* * *

Tämä näytti olevan parempi päivä, Das tsuhautteli vain muutaman kerran ja kröhinäkin on helpottanut. Ulkona oli iloinen ja toimelias koira, ei enää se kantapäillä hiihtelijä. Perjantaita ja eilistä jos mietin niin oli Das sen verran vaisu, että oli oikeasti kipeä, saattoipa olla lämpöäkin.

Illalla Das riepotti lelujaan oikein kolmin kappalein, joten näyttäisi menevän parempaan päin. Rauha sen sijaan on tsuhautellut eilen ja tänään. Nyt vaan pitäisi enää muistaa kuinka usein se normaalisti tsuhauttelee tai aivastelee. Ei sellaiseen normaalisti tule niin kiinnittäneeksi huomiota, että äkkiseltään pystyisi vertaamaan onko aivastelu nyt normaalia vai ei... seuraillaan siis koirien tilannetta ja pidetään peukkuja, ettei kestä kauan.

Iltapuhteena leikattiin Dasin kynnet ja päälle sitten namppaa! :-)

(Agilitysivulle lisätty kuvia.)

tiistai 23. helmikuuta 2010

Venymistä ja vanumista

Nyt kun maanantai on takana päin niin voi suunnitella taas viikkoa eteenpäin. Täksi aamuksi, kuten niin moniksi aamuiksi, on järjestynyt kaikenlaista tekemistä mikä ei ole edesauttanut töihin lähtemistä. Koirien kanssa on höpsötelty eli Rauha ja Das ovat vuoronperään kantaneet leluja repimisleikkiin. Ihanaa pärinää heti aamusta! Myös kissoja on manklattu, syöty kunnollinen aamupala ja katsottu aamutv:tä. Olympialaisten takia alueuutisia ei tule uusintana aamulla, joten ohjelmatarjonta alkaa olla ohuenlaista ja antanee sysäyksen laittaa TV kiinni ja lähteä töihin.

Das on syönyt koko talven tosi hyvin. Painoa on kertynyt jo yli 10 kiloa, mikä on tosi hyvin ja kilon enemmän kuin kesäaikaan. Joku luonnollinen katto taitaa tulla vastaan, sillä neiti on nirpistellyt sujuvasti jo viikon ajan. Kun ruokakupin laskee lattialle niin Das käy vain haistamassa sitä ja menee omaan koppaansa. Eilen ja tänään minä sitten hellyin ja kuorrutin ruoan juustoraasteella. Sinne meni koko kupillinen! Syömisen aloittaminen on se juttu.
--
Kotiin tullessa vastassa oli taas pomppiva irhihirvi. Das hymyili valkoiset etuhampaat loistaen. Pusuja! Pusuja! Pusuja!

maanantai 22. helmikuuta 2010

Sunnuntaina pikavisiitti Hämeenlinnaan

Ajelimme illalla Hämeenlinnaan tapaamaan länderi Tottia (Jettildan Aivaneka). Koirilla sujui aivan loistavasti ja ne leikkivät niin, että matot olivat ihan rutussa! Kyllä uroksen luonteella on paljon merkitystä tuossa kommunikoinnissa, mutta selvästi ikä ja kokemus vaikuttaa uroksen varmuuteen.

Voihan kakka - agilityä Kirkkiksella

Lauantai alkoi aamulla Kirkkonummella Masalan kuplan kisoilla, joissa vaihteeksi medit aloittivat kisat. Kerrankin minikolmoset saivat nukkua vähän pidempään! Hallissa oli lämmin, mutta ulkona vihmoi jäätävä tuuli ja -23 pakkasta. Neiti suostui kävelemään noin 50 metriä vapaana, mutta sitten alkoi kantapäillä hiihtely ja olikin jo 2 jalkaa pois pelistä ja muutenkin kovin kurja olla. Ei toivoakaan aamukakkiksesta tuolla menolla...

Käytiin kokeilemassa kolme kertaa ja välissä lämmiteltiin hallissa, mutta en onnistunut saamaan Dasia unohtamaan hyistä keliä. Kakka ei ollut hänellä ensimmäisenä mielessä vaan pois pääseminen, edes vakavasti otettavaa maan haistelua ja pompahtelua, saati pyörimistä ei aloitettu kertaakaan. Aamukakkis likistettiin sitten ensimmäisen radan 4. viimeisellä esteellä eli putken sisään. Voi sitä nolouden määrää, molemmilla. Hylkäys se sitten oli vaikka oli ollut 0 siihen saakka.

Ainoa hyvä asia oli, että maha ei ollut löysällä kuten ei yleensäkään ole. Eikä tarvinnut enää tarpoa jäätävässä tuulessa. Jälkeenpäin voi jossitella, että olisi pitänyt pakata tossut mukaan. Niillä saa mukavasti lenkkiin pituutta ilman koipien nostelua. Ei me tossuja yleensä käytetä, mutta yli -20 keleillä ovat tarpeen tai ainakin helpottavat elämää.

Seuraava rata alkoi hyvin, mutta ennen keppejä olleilla 2 hypyllä tein suunnitellun valssin sijasta persjätön sillä seurauksella, että rima tippui. Jossain kohtaa rata sitten meni hyllyksi kun paras terä ohjauksesta katosi. Viimeinen rata meni myös hyllyksi, sillä tuplanollan karkaaminen vaikutti ohjaukseeni. Päivän saaliina siis 3 hylkäystä, että ei voi leveillä.

Kisojen jälkeen suuntasimme Nummelaan katsomaan yhtä isäehdokasta, Totoroa (Kipazin Mentha Gracilis). Jazzmo F-pentueen Totoa (Fender) kävimme tapaamassa viime viikolla. Molempien poikien kanssa Das tulee hyvin toimeen, mutta urosten käyttäytymisessä näkyy nuori ikä ja kokemattomuuden tuoma lievä epävarmuus - mitä tämän pakkauksen kanssa pitäisi tehdä?!

Urosvalinta on prosessissa ja kesken. Muutama viikko sitten kävimme tapaamassa Topia (Demians Breunor), jonka kanssa Das tuli mainiosti toimeen. Jazzmo F:n Taavin (Forte) olen nähnyt Vermon raveissa n. vuosi sitten, mukava koira sekin. Jos mieleesi tulee joku koira, jota kannattaisi mielestäsi harkita niin vinkkaa, ettei vahingossa käy niin, että joku sopiva jää harkitsematta kun kukaan ei vaan ole hoksannut!

keskiviikko 17. helmikuuta 2010

Suunnitteilla pentuja

Dasille suunnitellaan pentuja seuraavasta juoksusta. Juoksua odotetaan helmi-maaliskuussa.

Blogi perustettu

Vannoin, etten ikinä perusta blogia, en joogaa enkä golfaa. No, syön nyt sanani, blogin osalta.